Vaivaako alaselkä kävellessä ja seisoskellessa? Yksi ”notkoselän” kirous

Tässäpä omakohtainenkin aihe, väsyykö selkä ja tulee lopulta kipeäksi seisomisesta ja esimerkiksi shoppailessa tai muuten kevyemmin tallustellessa? Mutta sitten, jos ihan lähdetään lenkille tai salille, niin ei selkä välttämättä väsy? Paineen tunne voi olla myös ristiselässä tai pakaroiden yläosassa tai pakaroiden sivulla. Ja tähän auttaa lähes välittömästi se, että pääset istumaan edes pariksi minuutiksi? Ja sitten mahdollisesti väännellään ja käännellään selkää penkillä ja kurkotellaan välillä varpaisiin – helpotusta tuntuu lähes välittömästi.

Mitä todennäköisimmin, jos edellä kuvatuista oireista kärsit ja olet jo jossain joskus selkäsi kanssa käynyt, niin olet varmaan kuullut, että sulla on "notkoselkä". Muita oireita on sitten jatkuva jäykkyyden tunne mm. siellä selässä kaverina voi olla jäykkyyttä lonkassa ja vaivoja myös niska-hartia alueella. 

Testaa vielä sellainen asia, että menet sivuttain peilin eteen ja kurkota sormenpäät varpaisiin. Onko alaselkä tikkusuora, eikä se siitä mihinkään pyöristy, vaikka kuinka yrittäisit? Rangan liikkuvuus on siis kadonnut, aletaan olla jo pikkuhiljaa asioiden ytimessä. (tähän esimerkki kuva miten testata ja miltä näyttää suora ja normaali)

Ranka on siis jämähtänyt, mitäs nyt sitten ja miten tämä liittyy vaivoihin, eikö selkä pitäisi ollakin suora, silloinhan sen piti oleman hyvässä asennossa? Ranka on hyvä olla suora tai ns. neutraalissa, kun nostellaan jotain raskasta, tällä ei ole mitään tekemistä kuitenkaan normaalin kevyen arkisen toiminnan kanssa. Ranka on kehittynyt kääntymään ja liikkumaan moneen suuntaan ja tämä liike siellä tulisi myös säilyä. Milloinkaan liikkumattomuus ja liikerajoitteet, eivät ole missään kohtaa ihmiskehoa mitenkään positiivinen asia, eikä ne ole sitä selässäkään. Milloin olet kuullut, että joku kertoo samaa liikettä toistavaa työssä, että saman liikkeen tekeminen koko päivän tuntui hyvältä?

Rankaan vaikuttaa moni lihas ja lihasryhmä. Tässä asiayhteydessä keskitytään lannerangan itsenäiseen liikekontrolliin ja koko lantion alueen lihastasapainoon ja tätä kautta lantion asentoon.

TLV filosofian mukaan:

• Tuki haetaan itse lannerankaan ja sen asennon säilyttämiseen.
• Liikkuvuus kohdistetaan lonkkaa koukistaviin lihasryhmiin ja lonkan kiertojen liikkuvuuteen/liikkeen palauttamiseen ja myös itse selkään, selän pyöristys suuntaan.
• Voima kohdistetaan lonkkaa ojentaviin lihasryhmiin, vatsalihaksiin sekä lonkankoukistajista specifisti psoas majoriin.

Miksi psoas majoriin eriytetysti? Koska se kiinnittyy lannerankaan ja kireänä, sekä yleensä heikkona, vetää selkää lisää notkoon. Heikkous ilmenee mm. siitä, että seisoessa psoas majorin tehtävä on pitää suoliluuta pystymmässä asennossa, eli ihan eri suuntaan mihin ylinotko on. Psoas major avustaa lannerangan yläosan ojennusta, eli kireänä kykenee vetämään sitä rangan yläosaa notkon suuntaa. Psoas major avustaa myös lannerangan alaosan koukistamista, eli pyöreäksi saamista, joka on vastakkainen suunta yli notkolle. Sekä vielä se, että kun kumarrutaan eteenpäin, on psoaksen etuosa pyöristämässä lannerankaa, psoas major kuvataankin kirjallisuudessa kaksiosaiseksi, osien hermotus tulee eri reittejä. (Pasanen ynm.2021, s.474) Toinen puoli pyöristää ja toinen vetää enemmän notkoon. Nyt, jos selkä on suorassa eteen kumartuessa, ei psoas tehtäväänsä tee. Aikansa kun selkä on ylinotkossa ja rangan vieressä olevat lihakset koko ajan lyhentyneinä ja jännittyneinä, joku väsyy enemmin tai myöhemmin ja tulee oireita.

Monesti tässä huomataan myös se, että lantio on koko ajan kiertyneenä. Eli toinen lonkka on enemmän eteenpäin, kuin toinen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että toisen puolen suoliluu on kiertynyt eteenpäin ja toinen taaksepäin. Mitä se psoas major tekikään, käänti suoliluuta taaksepäin. (Pasanen ynm.2021, s.474)