Onko tukiharjoitteet ts. specifit harjoitteet tarpeellisia? Osa 2 - Tarina
Missä tilanteissa tukiharjoitteet ovat olleet kultaakin arvokkaampia?
Joskus tukiharjoitteet ovat alkuun pääsyssä ainoakin vaihtoehto. Esimerkkinä eräs tapaus, jossa lonkassa epämääräistä välillä esiintyvää särkyä sekä erittäin liikerajoitteiset olkapäät ja jässähtänyt rintaranka.
Tässä tapauksessa normaalin kyykyn tuoma vaikutus liikkuvuuteen oli heikkoa/hidasta, koska lonkkien liikkuvuudet olivat rajoittuneet ja yleinen lihasvoima ei riittänyt vastustamaan lonkkien liikerajoitetta osana kyykkyä. Eli suomeksi, ei oltu edes 90 asteen polvikulmassa, kun lonkkien sisäkierron puute johti polvien sisään menoon ja jalkaterien pronaatioon eli lysähtämiseen. Eli liike oli kaikkea muuta kuin hallinnassa, se oli liikkuvuuspuutteiden määräämää ja siihen ei kyetty omin voimin tai liiketunnoin vaikuttamaan osana kyykkyä. Pahimmoillaan me ärsytetään vain taustalla jo olevaa ajoittaista lonkkasärkyä.
Tukiharjoitteiksi lonkkien kiertojen vahvistamista eriytetysti kuminauhaa käyttäen ja lisäksi venytystä ja liikkuvuusharjoitetta. Kyykky jätetiin kyllä tähän kaveriksi, mutta aloitettiin rajoittamalla liikerata ja asettamalla kuminauha polviin, jotta saadaan vastustettua ja hahmotettua paremmin lonkkien tuomaa sisäkiertoa ja sen hallintaa. Eipä siinä montaa viikkoa touhattu, kun päästiin syväkyykkyyn tangon kanssa.
Mites ne olkapäät. Olkapäät olivat erittäin korostetusti eteenpäin, kera paikoilleen jässähtäneen rintarangan. Lapojen liikuttaminen ja niiden liiketunto täysin hukassa. Miten tähän tehdään jotain perinteistä esim. punnerrusliikettä tai pystypunnerrusta, jos aivan perusliikkuvuus on luokkaa, että käsi ei nouse suorana pään viereen ja lavat ei liiku oikein mihinkään suuntaan? Ensin olkapäiden, rinnan ja rintarangan liikkuvuutta kuntoon sekä jumiselle rintaosastolle vastavoimaa treenaamalla selkää, samalla saadaan parannettua lapojen liiketuntoa. Tukiharjoitteiden tarve ja määrä on täysin kiinni siitä missä kontekstissa me ollaan, eli minkälainen ihminen, yksilö, meillä on kyseessä. Sitten mietitään toteutusta ja mitä ne edellisen tekstinkin (osa 1) esitetyt tutkimukset antaa ohjenuoraa.